lauantai, 7. marraskuu 2009

JOHDANNOKSI / 6.11.09

Silmänisku SIVUSTONI TOIMIVAT UUDELLA PERIAATTEELLA, JOTTA TEEMAKOKONAISUUDET OLISIVAT HELPOMMIN HAHMOTETTAVISSA JA PÄIVITETTÄVISSÄ. KUKIN PÄÄTEEMA TULEE SIKSI OLEMAAN OMALLA BLOGISIVULLAAN:

EU-SELKOTEKSTI 1: RAHAVALTA www.selkoteksti.vuodatus.net

EU-SELKOTEKSTI 2: PÄÄTÖSVALTA www.selkoteksti2.vuodatus.net

EU-SELKOTEKSIT 3: SOTAVALTA www.selkoteksti3.vuodatus.net

EU-SELKOTEKSTI 4: EUROOTIKKO www.eurootikko.vuodatus.net (= lait,direktiivit)

LAKIKOKONAISUUS:

SELKO-LISSABON www.selko-lissabon.vuodatus.net (= Koko sopimusteksti)

RUOTSINKIELINEN:

EU-KLARTEXT www.merjarenvall.blogspot.com (= Ahvenanmaan näkökulma)

BLOGISIVUILLE 1-3 EI TULE UUSIA TEKSTEJÄ VANHAAN MALLIIN, VAAN MUOKKAAN KUNKIN SIVUN TEKSTIKOOSTETTA TARPEEN MUKAAN JA PÄIVITYSPÄIVÄMÄÄRISTÄ NÄKEE MILLOIN VIIMEKSI JOTAIN UUTTA ON ILMESTYNYT AIHEESTA. JA SITÄ UUTTA KYLLÄ YLEENSÄ LÖYTYY RIITTÄMIIN ...

Cool PIENI OSA TEKSTEISTÄ ON VÄLIAIKAISESTI POISSA JA TULEVAT JOSSAIN MUODOSSA TAKAISIN ...


perjantai, 6. marraskuu 2009

RAHAVALTA

SISÄLTÖ:

1.  LYHYET AJANKOHTAISET

2. MITÄ SINÄ HALUAT MAKSAA EU:LLE?

3. MITÄ HYVÄÄ MAKSUT OVAT MEILLE TUONEET?

4. ONKO YHTEINEN VALUUTTA AINOA VAIHTOEHTO?

5. MITÄ EURO PUUHAA?

6. PUHEEENVUOROJA EUROSTA

7. MITEN EU:N RAHAVIRRAT MUUTOIN KULKEVAT?

8. MITÄ PARLAMENTTI YRITTÄÄ TEHDÄ TILANTEELLE?

 

1.  LYHYET AJANKOHTAISET

... ilmaantuu tähän pikku hiljaa ...

 

2. MITÄ SINÄ HALUAT MAKSAA EU:LLE?

Valtio väittää kuluvana vuonna että me maksamme 60 euroa per henkilö per vuosi EU-maksua. Kuitenkin, esimerkiksi Englannissa, Ranskassa ja Hollannissa laskeskellaan kovaan tahtiin mitkä EU:n todelliset kustannukset valtiolle ovat! Asialla ovat mitä erilaisemmat analyytikot, kansalaisliikkeet, EU-kriittiset puolueet ja veronmaksajain keskusliitot.

Katsotaanpa, kun tukiaiset ja projektirahat on vähennetty pois niin vuosittainen tilanne on Suomen osalta ollut seuraavan näköinen: vuonna 1995 oltiin 21 miljoonaa plussan puolella, vuonna 1998 oltiin jo 365 miljoonaa miinuksella, vuonna 2003 oli miinusta 117 miljoonaa. Tällä hetkellä elämme budjettikautta 2007-2013 jona aikana olemme 460 miljoonaa miinuksella joka vuosi (nettomaksaja)

 

3. MITÄ HYVÄÄ MAKSUT OVAT MEILLE TUONEET?

Tästä meidän EU:stamme piti niin sanotun Lissabon-strategian mukaisesti jo vuoteen 2010 mennessä tulla ”menestyksekkäin ja kilpailukykyisin tietoyhteiskunta maailmassa täydellä työllisyydellä varustettuna” Katsotaanpa miltä todellisuus näyttää:

Erään eurotilaston alakohdan sivujuonteesta löysin mikroskooppisen pienillä kirjaimilla kirjoitetun alaviitteen jossa todettiin ettei unionilla ole mitään mahdollisuuksia lisätä työllisyyttä.

 

4. ONKO YHTEINEN VALUUTTA AINOA VAIHTOEHTO?

 

TAUSTAA

On hyvä muistaa euron sisäänajon lähtökohdat: Asiasta päättäneet valtiot käyttivät perusteena ylimääräistä sopimusta, jota ei koskaan millään tavoin analysoitu taikka perustuslaillisessa mielessä ratifioitu! Euron käyttöönoton laillisuus voidaan kyseenalaistaa! Tämä on niin tärkeä asia, että laitoin tähän otteen tekstistä:

“To set up the current Economic and Monetary Union, the governments of the euro-zone States made use of ‘extra-Treaty’ commitments in an act – a 1997 European Council resolution – which was not subject to any review or nationalconstitutional ratification.

In the face of Germany’s desire to firm up economic policy coordination procedures and to combat public deficits without having to revise the Maastricht Treaty, the Amsterdam European Council adopted a resolution which wassubsequently supplemented by two Council regulations (No 1466/97 and No 147/97 of 7 July 1997). To summarise, EMU currently has very questionable legal bases which were established in contravention of the requirements laid down in the Treaty on European Union (Article 118 EC) and of the constitutional authorisations granted by the States.” By: Christophe Beaudouin, a French lawyer, works for the IND/DEM Group as Staff coordinator for the EP Committee on Constitutional Affairs

 

KOKEMUKSET TÄHÄN MENNESSÄ Yleinen tyytyväisyys on ollut tasaisessa laskussa sitten käyttöönoton päivien.

YKSI On käynyt yhä selvemmäksi se että luvatut euron mukanaan tuomat taloudelliset hyödyt ovat olleet ylioptimistisia.

KAKSI Euron vakaudella on myös kääntöpuolensa: hidas taloudellinen kehitys.

KOLME Euro-systeemi ei myöskään ole pystynyt hallitsemaan häiriöitä, jotka vaikuttavat eri jäsenmaissa eri tavoin.

NELJÄ Lissabon-sopimus on poliittista fiktiota. Koko prosessi perustui virheelliseen analyysiin.

VIISI Vaikeina aikoina halu erota valuuttaunionista kasvaa

KUUSI ”Euro tuhoaa meidät” (saksalaislehti Stern 2.6.2005)

SEITSEMÄN ”Saksa uhraa kasvunsa, kun se joutuu noudattamaan Euroopan keskuspankin asettamia korkoja” (Saksan talousministeri Wolfgang Clement)

KAHDEKSAN “Ovatko euron päivät luetut” (Le Monde 14.1.2004:Gribe, Jacques)

YHDEKSÄN Eurobarometer (=komission gallup 2005-2006) on säännöllisissä kyselyissään tuonut esille euron plussina helpompi matkustaminen, helpompi verrata hintoja, merkittävä maailmanvaluutta ja miinuksina lisää inflaatiota, hintojen nousu, hintojen epävakaisuus omassa maassa

KYMMENEN Lupaukset eivät hyvällä syyllä ole toteutuneet koska valuut- ta aluehan ei ole valtio, yhtenäistä kansaa, poliittista federaatiota tai yhtenäistä kieltä: työvoiman vapaa liikkuvuus; palkkojen ja hintojen joustavuus; unionin budjetin joustavuus (budjetti on 2,5% julkisesta varainkäytöstä kun se USA:n liittovaltiossa on 63%

 

PARANTAVAT MEKANISMIT

Jotta riskit euron tiellä voitaisiin minimoida, tarvittaisiin

1. enemmän rahastoja unionin budjettia varten jotta voidaan saada aikaan verotuksellista tasa-arvoisuutta

2. lisää varoja jäsenmailta

3. enemmän valtaa unionille seuraavilla alueilla: tulopolitiikka, sosiaalipolitiikka, työllisyys- ja työmarkkinapolitiikka

 

ENTÄ JOS RISKEJÄ EI SAADA HALLINTAAN? Siinä tapauksessa, professori De Grauwen mukaan (De Morgen 18.3.2006 ), valuutta-unioni voi romahtaa ja se että poliittinen unioni on epäonnistunut aiheuttaa vakavia ongelmia euron olemassaololle. Syntyy taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia.

 

MITÄ UHRAISIMME VAHVEMMALLE UNIONILLE? Tällaiset mekanismit edellyttäisivät väistämättä poliittista unionia ja rahatalouden keskittämistä, mikä tekisi unionin keskuspankista keskeisen vallanpitäjän. Tämä mekanismi on ollut maailmalla tiedossa jo vuodesta 1961, jolloin Robert Mundell julkaisi OCA- teoriansa (sai Nobel-palkinnon 1999). OCA-teorian mukaan syntyisi ristivetoa seuraavien kahden välillä:

1. palkkojen joustavuus, työvoiman ja pääoman liikkuvuus

2. kansallinen veropolitiikka

Koko euro-ajatushan markkinoitiin 1999 poliittisena ajatuksena, joka ei perustunut taloudelliseen teoriaan parhaasta mahdollisesta valuutta- alueesta. Tällainen alue edellyttäisi taloudellista yhtenäisyyttä (= tavara- kauppa, palvelut, tuotanto).

Tony Blair sanoi TV- ohjelmassa Frost on Sunday (9.1.2005)muun muassa että “On harhaluulo että jäsenvaltiot voisivat säilyttää oman verotuspolitiikkansa”.

Hans Tietmeyer, Saksan Bundesbank, on puolestaan todennut että ”valuuttaunionin on aina ollut tarkoitus viedä Eurooppa kohti yhdentynyttä Eurooppaa”. (yhdentynyt =!!??)

Euro aiheuttaa paineen saada aikaan yksi yhtenäinen rahapolitiikka jota johtaisi Euroopan keskuspankki ja joka näin veisi jäsenmailta seuraavat talouspoliittiset työvälineet: riippumattoman rahapolitiikan, valuuttakorkojen joustavuuden, budjettipolitiikan (jota jo nyt sitoumus vakauteen säätelee)

KANSALLISEN VALUUTAN EDUT

1. Maat voivat säädellä itse tarpeen mukaan

2. Euroopan hyvin selviytyneet maat ovat valuutta- unionin ulkopuolella: Ruotsi, Tanska, Britannia joilla oli parempi taloudellinen kasvu (=2,6%, kun EU:n keskiarvo oli 1,8%), alhaisempi työttömyys ja pienempi budjettivaje

EUROALUEEN MUSTAT AUKOT 1. Euroopan keskuspankki toimii kuin Saksan keskuspankki

2. Taloudellisen tasapainon sitoumus sopii jäsenmaille ja välillä taas ei. Kaikkia ei ojenneta ruotuun samalla mitalla.

3. Vahva euro on tehnyt Saksan ja Ranskan viennistä kallista, mistä on seurannut työttömyyttä

4. Euro on heikentynyt suhteessa USA:n dollariin ja Englannin puntaan

5. Euron vahvistuminen dollariin nähden taas edistäisi USA:n tuontia Eurooppaan, mihin taas EU:n jäsenmaat eivät voi ilman omaa valuut-taansa reagoida tarpeelliseksi katsomallaan tavalla.

6. Kiina jeni on sidottu dollariin

 

EURON HENKIIN JÄÄMISEN EDELLYTYKSET

1. Voidaan luottamuksella sanoa että euro ei tule selviytymään. Kysymys onkin vain siitä miten kauan se pysyy hengissä.

2. Niin kauan kuin euro on olemassa se aiheuttaa jännitteitä.

3. Ei ole olemassa esimerkkiä että valuuttaunioni olisi selvinnyt ilman yhtä ja yhtenäistä valtiota (Otmar Issing, Saksan keskuspankki) Aiheesta tässä taas ote tekstistä, varoittava esimerkki:

We are reminded of the sad tale of the Argentine peso, locked throughout the 1990s in a one-to-one peg with the US dollar – creating a de facto monetary union with the United States. ‘In so doing Argentina abdicated its monetary policy independence to the United States and gave up its exchange rate policy without gaining, in return, fiscal transfers from the United States and without being able to bring labour mobility into play.

The peso became grossly overvalued (by approximately 30% in purchasing power parity terms) while the Argentine economy wilted, unemployment skyrocketed, the peso/dollar parity collapsed and the exchange rate plunged.’

4. Tarvittavaa solidaarisuutta jäsenmaiden kesken ei ole näkyvillä (Anthony Coughlan, Secretary of the National Platform EU Research and Information Centre, Ireland).

5. Ei näytä todennäköiseltä että unioniin saataisiin yhtenäinen verotus, koska maat jotka ovat taistelleen oman päätäntävaltansa vuoksi huomaavat nyt joutuvansa vieraiden tekemien päätösten alaisuuteen, päättäjien joita ei voi äänestää ja jotka eivät ole suoraan vastuussa päätöksistään.

 

VAIHTOEHTOJA Muutamia ideoita (ei missään sen enempää virallisesti käsitelty):

1. Sekä euro että jäsenvaltion oma valuutta: hinnat annetaan molemmilla valuutoilla

2. Jäsenvaltioille jätettävä mahdollisuus aina siirtyä takaisin omaan valuuttaan: euro jäisi silti yleiseksi valuutaksi

3. Euro olisi pienemmän Euroopan alueen valuutta (=the first circle):Toisessa ryhmässä (the second circle) euro olisi yleisvaluutta, mutta käytössä olisi oma raha jotta saataisiin aikaan tukea viennille ja investoinneille (=eikä siis spekuloinnille).

 

VAIKUTTAJAT

Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alue (NAFTA) seuraa, ei ihan sattumalta, EU:n jalanjäljillä luomassa ”uutta maailmajärjestystä”. EU:n perustamista ajettiin varoilla jotka tulivat USA:sta!

Tässä pieni ote tekstistä:The shadowing of the EU, by NAFTA, is no mere coincidence. It was the AmericanAssociation for a United Europe - an offshoot of the CFR - which funded and directed theso-called “fathers of the EU”, Monet and Spinelli et al., throughout two decades after the war, in their endeavours to create a supranational, European élite (see “Britain Held Hostage”, Lindsay Jenkins) Such was its influence that, as papers discovered in Georgetown Public Library attest,millions of dollars were filtered, through the CIA, to the “Yes” campaign, in the British “Common Market” referendum of 1972 (ibid. Lindsay Jenkins)

CFR, varakkaiden ideafoorumi, on mahtava yhteenliittymä jolla on lonkeronsa maailmanpolitiikassa. Jokaisella kehittyneellä maalla on jonkinlainen ”Kansainvälisen kaupan/asioiden instituutti”.

Ote tekstistä: The families, and corporations, of the CFR control most of the world’s wealth, and, through the CFR, they control most of the world’s politics as well. Every developed country now has an “Institute of International Affairs”, which is closely linked to the CFR and to that country’s supposedly democratic government. CFR-graduatespass to and fro, between government and corporate posts, via the so-called “revolving door” between politics and commerce.

Andrew Stephen Reed - writer and translator, active in politics since 1985. Joined UKIndependence Party 1998. Now an adviser to UKIP-MEP's in Brussels and Strasbourg.

Hallitusten kuuleminen on vain välttämätön lisätoiminto. Järjestellään tapaa- misia ja neuvonpitoja, esimerkiksi vuosittaiset “Bildenberg-kokoukset” joissa näkemykset suodatetaan. Huolimatta jopa tunnettujen sanomalehtien edustajien läsnäolosta ei näistä kokouksista koskaan raportoida julkisesti.

 

5.

MITÄ EURO PUUHAA?

Kun meillä on vain EU-mainosmiehiä, niin saamme vain kuulla että ”mitenkähän suomen olisi käynyt ilman euroa”. Minä väitän että aivan erinomaisen hyvin ja perustan väittämäni seuraavaan koosteeseen (= yhdisteltyjä tietoja maailmalta ja viime aikojen terveen kriittisiltä suomalaisilta lehtipalstoilta):

1 EU:lla on 27 jäsenmaata ja vain 16 on mukana valuuttaunionissa eli käyttää euroa. Miksi meille maalaillaan kuvaa että kaikki ovat mukana?

2 EU:n oman tilastokeskuksen tietojen mukaan ovat ne maat pärjänneet paremmin joilla ei ole euroa käytössä. Toisin sanoen: taloudellinen kasvu 33% (euromailla 21%), työttömyys esim. Ruotsissa 6,1% (euromailla 8,6%), korkotaso Ruotsissa 3,9% (euromaissa 4,1%)

3 Korkea eurokurssi on aiheuttanut vientiongelmia useille EU- maille, Ruotsin vienti on ollut toimivaa Saabista huolimatta.

4 Myös USA on valuuttaunioni ja kaikki tiedämme sen massiivi- viset talousongelmat eikä heidän keskuspankkinsa ole asiaa auttanut.Euroopan keskuspankkikaan ei tähän pysty. Siksi EU nyt huutaa apuun IMF:ää, kansainvälistä valuuttarahastoa. Ongelma vain on siinä että silläkään ei ole rahaa, vaan jäsen- maiden, kuten Suomen, pitäisi avata taas kukkaron nyörejään koska se edellyttää saneerausohjelmia useammilta mailta ...

5 Suomi lainaa Latvialle ja Islannille noin 350 miljoonaa euroa kullekin eli velkaantuu itse näin lisää 700 miljoonaa euroa.

6 Unkarin ja Latvian lainat tulevat olemaan ongelma myös lainanantajille, esimerkiksi Nordealle.

7 Unkari on saanut jo 20 miljardin apupaketin mutta vaati nyt 190miljardia lisää mitä EU ei myöntänyt.

8 Euroa perustettaessa pääsyvaatimuksena oli tiukka talouden- pito ja valuutan vakaus. Näistä vaatimuksista ei nyt näy jälkeäkään. Kun sopimus esimerkiksi sallii korkeitaan kolmen prosentin budjettivajeen, joutuu Irlanti ottamaan velkaa peräti 10 prosenttia bruttokansantuotteesta. Myös Kreikka, Espanja, Portugal, Italia, Saksa ja Ranska ylittävät tämän rajan. 9 Ja samalla kuitenkin haalitaan mukaan jäseniksi velkaantuneita maita kuten Islanti ja Itä-Euroopan maita. 10 EU yrittää osoittaa aktiivisuuttaan ja yhteistä tehoaan järjestämällä kokouksia kokouksien perään. Todellisuudessa Euroopan unioni on melkoisen neuvoton ja hajanainen talouskrii- sissään. Talouden ongelmallisuus on lisäksi vienyt pienet ja suuret maat eri leireihin. Pieniä maita ei edes kutsuttu mukaan valmistelemaan G20-talouskokousta.

11 Edes uusienkaan maiden rintama ei enää ole yhtenäinen.

12 Onkin usealta taholta todettu että erot euroalueella ovat jo nyt kohtuuttoman suuria.

13 Komissio on Suomen median mukaan ennustanut että Suo- men talous pysyy noin 2% plussan puolella. Kuitenkin ranska- laislehti tiesi jo viime vuoden lopulla kertoa että Suomen tilanne tulee olemaan noin 1,2% miinuksella !

 

6.

PUHEENVUOROJA EUROSTA

1. JOHN WHITTAKER

10. 7. 2007 Strasbourg Rahoituspalvelut 2005—2010 (Valkoinen kirja)

Arvoisa puhemies, rahoituspalveluja koskeva toimintasuunnitelma on valtava ja monimutkainen Lainsäädäntökokonaisuus. Rahastotuotteiden yhtenäistäminen ja riskien poistaminen Lainsäädännön avulla on hyödytön yritys, jolla ainoastaan häädetään yritykset pois Euroopan unionista. Jopa Lontoon Cityssä aletaan huomata, että kustannukset rahoitusvälineiden markkinoita koskevan direktiivin noudattamisesta ovat todennäköisesti paljon suuremmat kuin markkinoille pääsyn parantumisesta koituvat edut. Aina on myös kielteisiä sivuvaikutuksia. Esittelijä valittaa, ettei rahoituspalvelujen vähittäiskuluttajan hyväksi tehdä riittävästi. Hänen mukaansa kaikkien kansalaisten perusoikeuksia ovat pankkitilin käyttäminen, edulliset rahansiirrot ja mahdollisuus säästää tai lainata rahaa. Suurin este vähittäispankkitoiminnalle ovat kuitenkin byrokraattiset asiakkaan tuntemiseen perustuvat käytännöt, joita pankkien on noudatettava Euroopan unionin omien rahanpesusäännösten vuoksi. Englanniksi puhuisimme omaan jalkaan ampumisesta.

26. 10.2006 - Strasbourg . Euroopan keskuspankki (2005)
Arvoisa puhemies, taas me olemme kertomassa Euroopan keskuspankille, kuinka sen pitäisi tehdä työnsä! Tämä on perustamissopimuksen hengen vastaista, sillä siinä todetaan EKP:n olevan riippumaton, mutta se on myös enimmäkseen ajanhukkaa, koska — kuten aina — EKP:n edustaja kuuntelee kohteliaasti, muttei, aivan oikeutetusti, juuri ota mielipiteitämme huomioon. EKP:lIä on todella parlamenttia kuuntelemattakin tarpeeksi ongelmia, kun se yrittää löytää korkotason, joka sopii 12 en maan taloudelle — ja kohta maita vielä enemmän.
Yhden koon rahapolitiikka on ongelma, joka ei poistu. TäIlä hetkellä euro- alueen suurimmat maat nauttivat muita hieman nopeammasta kasvusta, mutta kuten pääjohtaja Trichet myöntää, se on haurasta. Kun kasvu tyrehtyy, hänen vaikeutensa oikean korkotason valitsemisessa lisääntyvät. Käytännössä EKP joutuu valitsemaan joko inflaation Saksassa tai taloudellisen taantuman Etelä-Euroopassa ja kaikki sen vakavat vaikutukset valtioiden velkatilanteeseen. Mitähän parlamentti silloin neuvoo EKP:tä tekemään?

 

2. GERARD BATTEN

20.11.2008 – Strasbourg Keskustelu koskien revisio-oikeuden vuosiraporttia Mr President, as my friend Mr Bloom quite rightly said earlier, it is simply not true to say that the accounts have been fully signed off by the auditors (ei pidä paIkkaansa että tilintarkastajat oliivat täysin hyväksyneet tilit)

It seems that about EUR 6 billion cannot be properly accounted for (näyttää siltä että noin kuutta biljoonaa euroa ei ole kunnolla tilitetty)

At current exchange rates that is about GBP 4.7 billion. Britain’s net contribution to the EU budget in 2007 was GBP 4.3 billion. The net amount is after the UK rebate and our own money spent in our own country. (Britannian EU-menot ovat melkein saman verran!)

There is of course no such thing as ‘EU money’. An amount of money exceeding the UK taxpayer’s net contribution to the EU budget is quite possibly finding its way into the pockets of fraudsters. (Ei ole olemassa mitään "eurorahaa" vaan ne ovat omia verorahojamme).

This neatly sums up British membership of the European Union: a complete and utter total waste of money. More and more British people are realising that the European Union... (yhteenvetona voi todeta että Britannian EU-jäsenyys on totaali- sen turhaa rahan haaskausta. Britit ovat yhä enemmän havahtumassa siihen että EU ... (The President cut off the speaker PUHEMIES KATKAISI PUHEENVUORON)

 

3. GODFREY BLOOM

20.11.2008 Tämä puheenvuoro kulkee samassa hengessä kuin yllä:

Mr President, well, Commissioner Kallas seems to have read a completely different document. I can assure him that as a UK PLC this simply would not do at all if any UK PLC had filed accounts of this nature for 14 years which have been completely unacceptable, and again this year — and I do not regard the Court of Auditors as having given this a clean bill of health at all, and I have read the document — if the Commission were a board of UK PLC directors I have to say they would now be in prison!
We have a situation here where this Parliament, if Parliament it is, which spends most of the year talking about bendy bananas, knobbly parsnips, standardisation of bottle sizes, and on Tuesday we were even voting on the standardisation of tractor seats, so this absurd organisation spends most of its year doing nothing very much of value. We only have one serious responsibility, and that is to hold the Commission to account on the budget
. That is the most serious thing we can do; and it is going to go through again for the l5th year on the nod. It is an utter disgrace, and let the British MEPs know I am watching very carefully how they vote. I will make sure that it is known back in the UK what they do out here as opposed to what they actually say when they go home.

 

7. MITEN EU:N RAHAVIRRAT MUUTOIN KULKEVAT?

 

1. TILINTARKASTUS

Meille mainostetaan EU-apurahoja, mutta millaiselta unionilta te kuvittelette niiden tulevan? EU:n tilintarkastus vuodelta 2004 tekee lähes sanattomaksi:

1. Ennen vuotta 2004 oli EU:lla vain hieman yli 6% (!) maksuliikenteestä hallinnassa

2. Vuonna 2004 oli vastaava prosentti noin 35% 3. Mitä tuli rahaliikenteen laillisuuteen oli suurimmassa osassa budjetin menoista merkittäviä virheitä

4. Yhteenvetona todettiin ettei EU edelleenkään ollut onnistunut saamaan kirjanpitoaan järjestykseen.

5. Tilintarkastajat ja Revisio-oikeus eivät ilman varauksia voineet hyväksyä EU- budjetin käyttöä

Pikakelaus unionin sivuilla kertoi karua kieltään siitä että asiassa ei paljoa ole edistytty. Päinvastoin ovat budjettitarkastusvaliokunnan kysymykset komissiolle yhä kriittisempiä. Asiasta ei virallisesti tai maan uutisissa pihahdetakaan ja poliitikot eivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ole kuulevinaan eivätkä näkevinään.

Samalla Lissabon-sopimus vaikuttaa meidän kaikkien elämään koska EU:sta tulee juridinen henkilö mikä tarkoittaa että se voi ottaa lainaa ja tehdä itse kansainvälisiä sopimuksia. Siksi meille koko ajan jankutetaan NATO-jäsenyydestä. Kaikessa hiljaisuudessa valmistellaan jo yhteistä verotusta.

Ei, en näe näkyjä, asia oli esillä komission Ruotsin puolen informaatiolehdessä Europaposten numero 3/08 (www.eukomm.se), jossa kerrottiin että EU haluaa myös verotusoikeuden. Lehti täsmensi että ”se ryhmä, joka toimii laajennetun prosessin aikaansaamiseksi koostuu briteistä, ruotsalaisista, tanskalaisista, hollantilaisista, italialaisista ja suomalaisista”. Huomaa että maiden nimiä ei mainittu, vaan annetaan ymmärtää että asiaa valmistellaan suljetussa piirissä.

 

2 TILANNE EDELLEEN PÄÄLLÄ

Tiettyjä parannuksia on viime vuosina saatu aikaiseksi. Siitä huolimatta, huhtikuussa 2007, 150 poliisia valloitti komissiorakennuksen saadakseen kuulusteltavaksi virkamiehistöä joka oli, taas kerran, syyllistynyt petoksiin ja muihin epämääräisyyksiin.

Hollantilaisen, entisen komission virkamiehen ja nykyisen parlamentaarikon, Paul van Buitenenin työ 90-luvulla oli tärkeä alku kriittiselle EU-työlle. Kirjan julkistamisen jälkeen perustettiin ns. puolueeton tarkastuskomitea jonka raportti on parasta dekkariluettavaa. Teksti löytyy valitettavasti enää vain englannin kielellä ja vain jos tietää tarkan osoitteen joka on seuraava: www.ec.europa.eu/anti_fraud/reports. Vuonna 1999 perustettiin myös OLAF joka on EU:n tarkastusvirasto. Tragikoomista on se että OLAF on itse jatkuvan kritiikin ja kontrollin alaisena. Siksi on olemassa myös SCO joka tarkastaa OLAF:n toimintaa, paitsi että sekin puolestaan on tarkkailun alla!

oukko muitakin parlamentaarikkoja työskentelee EU-kriittisesti. He esittä- vät jatkuvasti komissiolle kysymyksiä, joista tässä pieni kokoelma koskien vuosia 2004-2007 (omat käännökset, otsakkeet omia):

1. Kuka haluaa estää selvitysten tekemisen? Belgian poliisin ”tutkimushyökkäys” saksalaisen Stern-lehden toimittajaa vastaan on erittäin vakava toimenpide. Toimittaja oli tutkinut EUROSTAT:in toimintaa (=EU:n tilastotoiminta)ja muita tulenarkoja kysymyksiä koskien korruptiota EU:n hallintoelimissä. Onko komissio samaa mieltä siitä että tämä poliisioperaatio, ilmeisesti OLAF:in tietoihin pohjautuva, ei ilmeisestikään ole suunnattu korruptioon syyllistyneitä henkilöitä kohtaan vaan niitä kohtaan jotka työskentelevät korruption selvittämiseksi ja että tämä puolestaan osoittaa että EU:ssa ollaan korkealla tasolla huolissaan siitä miten tiedotusvälineet tuovat päivänvaloon ja jäsenmaiden tietoon petos- ja korruptiotapauksia?

2. Kysymyksiä koskien virkamiehistöä Voisiko komissio kertoa montako komission virkamiestä on vuoden 1990 jälkeen erotettu tai joutunut kurinpitotoimenpiteiden kohteeksi korruption tai petosten vuoksi tai siksi että he eivät ole riittävästi valvoneet toimintaa tai eivät ole estäneet korruption tai petosten vuoksi syntyneitä tappioita?

3. Kysymyksiä rahasummien kohtalosta Voisiko komissio antaa tiedoksemme ne summat jotka komissio on revisio-oikeuden mukaan menettänyt korruptionja petosten vuoksi kunkin vuoden osalta alkaen vuodesta 1990?

4. Kysymyksiä etukäteiskontrollin tehostamisesta OLAF on tähän mennessä tuonut esille EU:n budjettivaroihin kohdistunieta petoksia yhteensä 6,6 miljardin euron arvosta, vaikuttava summa. Onko komissio sitä mieltä että OLAF:n yhteyteen perustettava erityinen etukäteistarkastusosasto saisi aikaan petosriskin vähenemi- sen niillä alueilla jotka mainitaan OLAF:in viimeisimmässä raportissa, erityisesti maanviljelyn ja koulutuksen (aikuiskoulutuksen) alueilla?

5. Miksi mitään ei ole tehty? Komissio toi hiljan (2007) parlamentin nähtäväksi luottamuksellisen raportin koskien niitä taloudellisia seuraamuksia jotka tapaus EUROSTAT on aiheuttnut EU:n eri hallintoelimille. OLAF on vuosikausia saanut konkreettisia tietoja tapauksesta eli tietolähteistä, jopa komission yksiköiltä joilla on valvontavastuuta. OLAF ei ole koskaan tehnyt mitään konkreettisia tutkimuksia asiassa. Vasta kun tilintarkastuspalvelu ja erityinen työryhmä paneutuivat asiaan alkoi tulla esiin selvitystuloksia. Voiko komissio selvittää OLAF:in asemaa tämän kysymyksen selvittelyssä? Montako vuotta meni enen kuin asiaan tartuttiin?

On olemassa kaksi keskeistä tapaa turvata EU:n yhteisiä intressejä: ensimmäinen on jäsenmaiden oma kontrollitoiminta ja toinen on niin sanottu Hercules-ohjelma:

1.Hercules-ohjelmalla tarkoitetaan koulutusta, teknistä apua, tiedon- vaihtoa, selvityksiä ja esitteitä. Ohjelmalla rahoitetaan myös EFTA- ja EES- maissa, sekä Romaniassa, Bulgariassa että Turkissa toimivia EU:n etuja valvovia organisaatioita. Ohjelma aloitettiin 2004. Tästä huolimatta harkittiin 2008 kaikkien avustuksien pysäyttämistä ainakin Bulgariaan. Rahat näyttävät nimittäin valuvan mafian käsiin. Ohjelma on tänään nimeltään Hercules II ja se on saanut lisäaikaa vuoteen 2013 sekä kuusi miljoonaa euroa per vuosi lisää rahoitusta. Koko bujetti on näin ollen 13.574 euroa.

2.Tärkein kontrollointityö tehdään kuitenkin, ja halvimmalla, jäsenmaissa. Ne tarkastavat varojen käyttöä etukäteen, ylläpitävät seurantaa ja edistävät väärin käytettyjen varojen ohjausta takaisin EU:lle. Jäsenmaat hoitavat siis 80% rahaliikenteestä, mistä syystä oma byrokratiamme on kasvanut huimasti.

3.Tästä kaikesta huolimatta perinnät lisääntyvät, mikä huolestuttaa sekä komissiota, revisio-oikeutta että budjettiviranomaisia.

Tätä kysymystä voidaan tarkastella myös tilastojen valossa. Riippumatta siitä onko tilastotieto peräisin EU:n asiamieheltä, OLAF:ilta tai joltakin EU:n hallintoelimistä, tuntuvat annetut tiedot pääosiltaan olevan kohtuullisen samansuuntaisia. Tilastot erottelevat toisistaan kavallukset/vilpit ja petokset.

***

Petosten summamäärän katsottiin vuonna 2007 olevan noin 100 miljoonaa euroa. Kun lasketaan yhteen sekä kavallukset että petokset puhutaan yhteensä 1-2 miljardista eurosta! Sekä vanhat että uudet jäsenmaat sortuvat vilppiin suunnilleen yhtä suuressa mittakaavassa.

Mutta kun katsotaan mitkä osat unionin budjetista eniten joutuvat kavallusten tai petosten kohteiksi niin asiasta tulee varsin mielenkiintoinen.

Petosten kuusi kärjessä, suuruusjärjestyksessä, ovat seuraavat:

1. unionin ulkoiset suhteet (= Eur. ulkopuol.; lähes 6 x suur. kuin nro 2)

2. tilastotoiminta

3. unionin laajentuminen

4. humanitäärinen apu

5. työllisyys ja sosiaaliset kysymykset

6. tutkimus

Vastaava kavallusten lista näyttää tältä:

1. tilastotoiminta (vain hieman suurempi kuin numero 2)

2. unionin ulkoiset suhteet

3. maanviljely ja maaseudun keittäminen

4. humanitäärinen apu

5. työllisyys ja sosiaaliset kysymykset

6. koulutus ja kulttuuri

Joka vuosi avataan noin 200 uutta kavallus- tai petostapausta ja vielä käsittelemättä olevien tapausten määrä oli vuoden 2007 lopulla runsaat 400 kappaletta. Rahojen takaisinperintä onnistuu kavalluksissa noin 30 prosentissa ja petoksissa noin 15 prosentissa tapauksista.

 

8.

MITÄ PARLAMENTTI YRITTÄÄ TEHDÄ TILANTEELLE?


EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS seurattavuudesta taloudellisissa kysymyksissä (Koskien vuotta 2007/2141(INI)) OTTEITA:

Keskitetyn hallinnoinnin piiriin kuuluvat EU:n varat

3. palauttaa mieleen, että komissio hallinnoi suoraan ja keskitetysti 20 prosentin osuutta EU:n rahoituksesta (tuet ja julkiset hankinnat) ja että tämän osuuden seurattavuuden suhteen tietoja on saatavilla kahdelta internet-sivustolta, mukaan luettuna edunsaajien nimet:

Tukien saajat: http://ec.europa.eu/grants/beneficiaries_en.htm Julkiset hankinnat: http://ec.europa.eu/public contracts/beneficiaries_en.htm

Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, hajautetusti tai yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa hallinnoitavat EU:n varat

6. korostaa, että 53 c ja 53 d artiklan mukaisesti kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen, joille toteuttamistehtäviä on siirretty, on "varmistettava 30 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että talousarviosta peräisin olevien varojen saajista julkaistaan vuosittain riittävät tiedot";

8. toteaa, että komission internet-sivu http://ec.europa.eu/agriculture/funding/index_en.htm sisältää tällä hetkellä linkit 14 jäsenvaltion tietokantoihin, joista on saatavissa tietoa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien yhteisen maatalouspolitiikan maksujen saajista; pahoittelee kuitenkin, että nämä tiedot ovat niin hajanaisia ja hajallaan ja niin eri laatuisia, että tietoja voi olla vaikea löytää; kehottaa komissiota ottamaan oppia hyvin selkeistä internet-sivuista http://www.farmsubsidy.org/, jotka toimivat oikein hyvin ja jotka on perustettu ilman julkista rahoitusta;

Yleisiä huomautuksia edunsaajien ilmoittamisesta

12. kehottaa komissiota ottamaan poliittisen vastuun EU:n rahoituksen saajia koskevien tietojen julkaisemisesta kaikissa hallintomalleissa;

13. korostaa, että raakatietojen julkaiseminen ei riitä, vaan tiedot on järjestettävä, luokiteltava ja esiteltävä rationaalisesti, jotta niistä on käytännön hyötyä;

14. korostaa, että yksittäiset edunsaajat voivat saada EU:n varoja monesta ohjelmasta tai monelta EU:n toiminta-alalta; tunnustaa, että siksi voi olla hyödyllistä pystyä yksilöimään kaikki yksittäiselle edunsaajalle kaikilla eri aloilla maksetut summat; kehottaa komissiota tarkastelemaan, voidaanko luoda yleinen hakumoottori, jolla pystytään saamaan tietoja yksittäisistä edunsaajista kaikilla EU:n toiminta-alueilla mukaan luettuna hankintasopi- mukset, tuet, tutkimusohjelmat, maatalous- tai rakennerahastot, keskitetty/jaettu hallinnointi jne.;

EU:n toimielimissä toimivien henkilöiden taloudellisten etujen ilmoittaminen

17. katsoo, että kaikkien toimielinten olisi harkittava, ovatko nykyiset periaatteet ja säännöt riittäviä, ja panee merkille mahdollisen tarpeen tarkistaa Euroopan parlamentin työjärjestystä siten, että taloudellisten etujen julkistaminen internetissä tulee pakolliseksi;

20. palauttaa mieliin, että komissio laati riippumattoman asiantuntijakomitean toisessa kertomuksessa 10. syyskuuta 1999 esitettyjen suositusten ja komission hallinnonuudistuksesta antaman valkoisen kirjan mukaisesti ehdotuksen "julkishallinnon ammattietiikan neuvoa-antavaksi ryhmäksi"

 

  • YHTEISKUNTAFILOSOFIAA

    shades_smile.gif Politiikka on sitä että kansa ei sekaannu itseään koskeviin asioihin (Voltaire)


    shades_smile.gif Me emme ole vastuussa vain siitä mitä teemme, vaan myös siitä mitä emme tee (Molière)


    Klink Klink (raha)Eurooppa ei kerro mitä se tekee, eikä se tee mitä se kertoo (Pierre Bourdieu)


    HuutoMuistelmissaan (1970) kenraali De Gaulle varoitti meitä mahdollisesta teknokraattisesta kehityksestä Euroopassa joka tulee toimimaan kansoja vastaan (De Gaulle)


    Viaton Ruuan hintojen nousu on suorassa suhteessa intoon ratifioida Lissabon- sopimus (Merja)


    Viaton Ajetaanko systeemit alas jotta luulisimme EU-valtion hoitavan asiat? (Merja)


    Yllättynyt Eurooppa tuli tutuksi matkanjohtajavuosinani 80-luvulla. Nyt koen läheisyyttä kaikkiin niiihin eurooppalaisiin jotka kamppailevat ihan tosissaan "saadakseen maansa takaisin" (Merja)


    Cool EU-kriittisyys tai -vastaisuus on nyt kaikkien asia, puolueväristä huolimatta !!! (Merja)


    Pusu Siksi ei ole järkevää harrastaa sitä tyypillistä poliitikkojen tapaa pantata tietoja toisiltaan, kun luullaan että ihan yksin ja itse voi kaiken parannuksen saada aikaan! (Merja)


     


     


     

  • EU-LINKIT

    KAIKKEA SITÄ KUULEE !


    1236088458_N Musik Nalle.JPG


    Jos EU-teema ei heti näy niin kannattaa kirjoittaa hakuruutuun "european union" ja saa heti esiin listan artikkeleita ...




    LINKIT eivät ole missään erityisessä tärkeysjärjestyksessä.




    EU:N OMAT


    www.europarl.europa.eu


    (YourMEPs)


    www.europa.eu/lisbon_treaty/


    index_fi.htm (Lissabon)


    http://eur-lex.europa.eu


    www.euABC.com


    http://epp.eurostat.ec.europa.eu


    http://eur-lex.europa.eu


    www.coe.int/CEPEJ


    www.votewatch.eu


    www.euractiv.com


    www.eda.europa.eu


    SUOMI


    www.sitoutumaton.eu


    www.oikeusministerio.fi


    www.suomenpuolesta.fi


    www.treasuryfinland.fi


    www.valtionkonttori.fi


    www.vm.fi


    www.bof.fi


    www.sitoutumaton.eu


    www.neuvostoliitto.eu


    www.finanssivalvonta.fi


    http://X09.eu/fi


    www.ipu.fi


    www.taloussanomat.fi


    www.fsd.uta.fi


    www.suomi.fi


    www.kunnat.net


    http://peruseuro.fi


    http://hommaforum.org


    www.labour.fi


    www.infosota.fi


    RUOTSI


    www.EU-kritik.se


    www.eukomm.se


    (Europaposten)


    www.junilistan.se


    www.sns.se


    www.sr.se


    www.jur.lu.se/internet/


    eu/eec.


    nsf/titel-web/


    TANSKA


    www.fritnorden.dk


    ENGLANTI


    www.euro-sceptic.org


    www.brugesgroup.com


    www.politics.co.uk


    www.telegraph.co.uk/


    news/worldnews/europe


    www.justresponse.net


    www.teameurope.info/


    www.openeurope.org.uk


    www.lanc.ac.uk/staff


    www.ft.com/world/europe


    IRLANTI


    www.caeuc.org


    www.refcom.ie


    www.sayno.ie


    RANSKA


    www.adieurope.org


    www.observatoiredeleurope.com


    www.u-p-r.fr


    www.fondation-copernic.org


    www.forumpourlafrance.org


    www.agoravox.fr (engl. .com)


    www.votreargent.fr


    BELGIA


    www.brugesgroup.com


    www.notremotadire.be


    USEISSA MAISSA


    www.transparencyinternational.com


    www.farmsubsidy.org


    www.tni.org


    www.free-europe.org


    www.euromoney.com


    www.watchingthecrisis.net


     


     



  • EUROPAN PUOLESTA EU:TA VASTAAN

    1237500462_img-d41d8cd98f00b204e9800998e


    KANSALAISET HALUAVAT


    MAANSA TAKAISIN 


    HuutoYllättynytViatonPusuNolostunut


     


    Kaikista tällä ja sisarsivuilla


    esiintyvistä syistä ja siksi että


    EU-röyhkeydellä ei ole mitään


    rajaa olen allekirjoittanut adressin :


    www.adressit.com/suomi_irti_eusta


     


    HUOM KUITENKIN!


    On hyvä että luet tätäkin sivua, olet sitten lievästi EU-kriittinen, "totaali-EU-kieltäytyjä" tai jotain siltä väliltä. Tai edustat mitä poliittista väriä hyvänsä.


    EU-TILANNE ON NIIN SURKEA, ETTÄ NYT TARVITAAN KAIKKI KRIITTINEN MASSA TYÖSKENTELEMÄÄN INTENSIIVISESTI SAMAAN SUUNTAAN !!! VOIT TYÖSKENNELLÄ OMASSA PIIRISSÄSI, MUTTA LINKITÄ ITSEÄSI EDELLEEN, NIIN TEKEE PARHAILLAAN KOKO EUROOPPA ...


     


     

  • HERÄTYS !

    Klink Klink (raha) Englannissa ollaan hereillä: lue www.openeurope.org.uk -sivua ja löydät analyysiä siitä miten vauhdilla kasvava EU-lainsäädäntö aiheuttaa kustannuksia sekä valtiolle että yrityksille. Miksiköhän meillä ei tällaista tehdä? SIIS AVOIMESTI JA JULKISESTI !


     


     


     


     


     

  • KANSANLIIKE SUOMEN PUOLESTA HAVAINNOI

    1236713177_HIMMEL.jpg


    Yhteydessä Suomen puolestakansanliikkeeseen (www.suomenpuolesta.fi) olen havainnoinut seuraavanlaista ajankohtaista asiaa / 7.11.09:


    PIENIÄ IHMEITÄ ELI HERÄÄMISTÄ ALKAA TAPAHTUA SIELLÄ TÄÄLLÄ


    1. Radiosta alkaa jo kuulua EU-kriittisiäkinkommentteja (esim. Thomas Wallgren YLE:n Ajantasassa 27.10. Bravo, mikä avaus!)


    2. Keskustellaan pohjoismaiden roolista uudelta pohjalta kun EU ei oikein tyydytä, vaikka miten kampanjoitaisiin


    3. RikkaidenKIN EU-maiden pahoinvointi alkaa herättää keskustelua (esim. kansainvälinen Punainen Risti www.ifrc.org ).


    4. Valtionyhtiöiden myynnin seuraukset puhuttavat vihdoinkin kunnolla ja tullee jatkumaan hyvän tovin (katso EUROOTIKKO-kirje 11/09)...


    5. Kansa ei enää automaattisesti uskomihinkään propagandakyselyihin tai talousennusteisiin, joita ajoitetaan aina sopivasti tarpeen mukaan. Eikä todella ole syytäkään: oletteko huomanneet sellaista ilmiötä, että nyt jopa ollaan yhteydessä kansainvälisesti niin, että maan johto näyttää "tilaavan" kavereilleen sopivasti ajoitettua analyysiä jolla tuetaan hallituksen toimia. VARSINAISTA INFOSOTAA SIIS!


     



     



     

  • Henkilötiedot


    Tätä SELKOTEKSTI-blogia kirjoittaa Merja Renvall, entinen turkulainen Ahvenanmaalla vuodesta 1998, kieltenopettaja (pohjoismaiset kielet ja ranska) ja elinkeinonharjoittaja (käännökset, tekstianalyysit, kurssit ja seminaarit, erityisesti hallinto ja juridiikka)
    YHTEYSTIEDOT:
    ratt-visaren(miuku)aland.net
    Jos et saa vastausta (= roskaposti esto ylitehokas) niin soita numeroon 0457-5899170 Pidän myös edullisia EU-luentoja, sillä olen koonnut näitä tietoja jo noin kymmenen vuoden ajan!
    Olen erikoistunut ammattikielten opettajana hallintoon ja juridiikkaan, minkä vuoksi EU on suuri osa kotikirjastoani.
     
     

  • Tagipilvi